Stressi kuuluu aika ajoin meidän jokaisen elämään, eikä se aina ole negatiivista. Pieninä määrinä se parantaa meidän fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä, mutta pitkittyneenä heikentää hyvinvointiamme. Elimistön stressinsäätely on alun perin luotu suojelemaan meitä vaaratilanteissa, mutta nykypäivänä stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire ja psyykkiset paineet. Pitkittyneessä stressitilanteessa ihmiseen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset voivat olla niin suuria, että käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai jopa ylittyvät.

Suoritusstressiä saatat kokea esimerkiksi töissä projektin deadlinen lähestyessä. Sopiva määrä stressiä puskee sinua parempaan suoritukseen pitäessäsi luentoa koulutuspäivillä. Hetki sitten haukottelit ja tunsit itsesi väsyneeksi, mutta kun puheenvuorosi lähestyy, väsymys on kadonnut ja tunnet, kuinka sykkeesi kiihtyy ja olet täysin valppaana. Vaikeassa elämäntilanteessa taas saatamme kokea tunnepohjaista stressiä. On myös hyvä muistaa, että luonnollinen elämään kuuluva stressi eroaa siitä pahasta olosta, jota pitkittynyt stressi, uupumus tai masennus aiheuttaa.

Miten hyvin palaudut?

Miten kukin ihminen kokee tietyn ärsykkeen tai tilanteen stressaavuuden, riippuu paljon yksilön sietokyvystä, näkökulmista ja asenteista. Työpaikalla samaa työtehtävää suorittavien työntekijöiden välillä toinen voi kokea tehtävän helpoksi, mutta toisen voimavarat voivat ylittyä samaa tehtävää suorittaessa. Myös kyky stressin hallintaan vaihtelee ihmisten välillä. Osa stressinhallinnasta on synnynnäistä, varhaisten elämäntapahtumien muokkaamaa, mutta osaltaan myös opittuja taitoja tai taitamattomuutta.

 

” Eivät asiat sinänsä ole stressaavia, vaan se, miten tulkitsemme niitä.” – Filosofi Epiktetos

 

Meitä harvoin uhkaa mitään fyysinen vaara, vaan useimmiten uhat ovat luonteeltaan psyykkisiä, kuten riittämättömyyden tunne tai pelko siitä ”Mitä muut ajattelevat minusta?”. Käyttäytymisen säätelyssä ajatus- ja tunnereaktiot ovatkin avainasemassa. Taistele tai pakene järjestelmä ei osaa erotella onko uhka todellinen vai kuviteltu, vaan käynnistää molemmissa stressireaktion. Reagoimme ajatuksilla, keholla ja käyttäytymisellämme. Jokainen näistä aktivoi kahta muuta, esimerkiksi oma käyttäytyminen voi pahentaa stressitunnetta tai olla sen laukaisijana.

Taistele tai pakene -reaktio on hyödyllinen, jos joudut esimerkiksi pakenemaan. Adrenaliiniryöppy saa sykkeesi kiihtymään, hengitys tihenee, lihakset jännittyvät ja veri virtaa tehokkaammin lihaksiin. Tilanteesta päästyäsi olosi on väsynyt. Sama reaktio käynnistyy myös esimerkiksi murehtiessasi tulevaa ja jos kohtaat päivittäin näitä, taistele ja pakene -koneiston uhkaamina pitämiä tilanteita, ei elimistösi välttämättä pääse palautumaan lainkaan.

Pitkittyessään stressi heikentää hyvinvointiamme ja altistaa psyykkisille, sekä fyysisille sairauksille. Positiivinen uutinen on, että stressinhallintakeinoja voi oppia ja sitä kautta vähentää sen haitallisia vaikutuksia ja jopa estää stressin kehittymistä uupumukseksi tai masennukseksi.

Ota stressi haltuun

TUNNISTA ajatuksiasi, tunteitasi ja kehon tuntemuksiasi. Tarvitset tätä taitoa, jotta oppisit reagoimaan stressitilanteeseen uudella tavalla.

PYSÄHDY tähän hetkeen. Meillä on monesti kiire päästä tiettyyn pisteeseen aina uutta tavoitetta tai ajanjaksoa kohti, mutta samalla unohdamme elää nyt. Harjoittele läsnäoloa tässä hetkessä, pysähdy ja hengitä.

OLE REHELLINEN itsellesi. Mitkä stressinhallintakeinot auttavat juuri sinulla? Mikään keino ei ole itsessään hyvä tai huono, mutta sen toimivuuden pystyt arvioimaan vasta pitkällä aikavälillä.

VAHVISTA toimivia stressinkäsittelykeinojasi. On luonnollista, että uusien rutiinien opettelu saattaa välillä nostaa epämiellyttäviä tunteita pintaan, mutta jos haluat oppia hallitsemaan stressiä keinoja täytyy käyttää säännöllisesti.

 

Lähteet

Pietikäinen, A. 2010. Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Kustannus Oy Duodecim.

Mattila, A. 2018. Stressi. Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Korkeila, J. 2008. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2008/6/duo97123

Siiri Valkonen // +358 40 846 8613 // siiri.valkonen@gmail.com // Y-tunnus: 2862424-5

COPYRIGHT Siiri Valkonen 2019

Siiri Valkonen // +358 40 846 8613 //
siiri.valkonen@gmail.com //
Y-tunnus: 2862424-5

COPYRIGHT Siiri Valkonen 2019