Miksi pysyvä muutos vie aikaa?

Muutos on harvemmin suoraviivainen matka lähdöstä maaliin. Se on jatkuvaa edestakaisin liikettä, eikä mutkien ja kompastuskivien kohdalla pelkkä tieto auta meitä saavuttamaan pysyvää muutosta. Niin kuin edellisessä tekstissä kirjoitin – tiedon lisäksi muutokseen vaikuttaa nippu muita tekijöitä, joista tässä kirjoituksessa avaan enemmän muutosvaiheita.

Transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan muutos on pitkäkestoinen prosessi, joka etenee kuuden vaiheen kautta. Nämä vaiheet ovat nimeltään esiharkinta-, harkinta-, suunnittelu-, toteutus-, ylläpito- ja päätösvaihe, joiden kautta muutos etenee – välillä eteen ja välillä taaksepäin suuntautuen. Muutosvaiheisiin vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtaiset kokemukset esimerkiksi edellisistä muutosyrityksistä, jotka jokainen käy läpi omalla tavallaan ennen kuin siirtyy seuraavaan muutosvaiheeseen.

Esiharkintavaiheessa ihminen vastustaa muutosta, eikä koe muutosta itselleen tarpeelliseksi. Faktat muutoksen tarpeellisuudesta eivät auta elämäntapamuutoksen aloittamisessa ja sen haitat painavat vaakakupissa enemmän kuin muutoksen tuomat hyödyt.

Harkintavaiheessa ihminen pohtii voisiko muutoksesta sittenkin olla jotain hyötyä? Tässä vaiheessa hyötyjä ja haittoja puntaroidaan tarkemmin, mutta seuraaviin vaiheisiin siirtyminen voi kestää jopa puoli vuotta.

Suunnitteluvaiheessa muutoksen hyödyt koetaan jo haittoja tärkeämpinä, muutosta suunnitellaan ja ihminen on siirtynyt konkreettisesti työstämään muutosta. Tästä vaiheesta voi silti helposti livetä takaisin harkintavaiheeseen, jos muutostavoitteet ja teot tuntuvat liian suurilta.

Toteutusvaiheessa uusia, hyvää fiilistä lisääviä tapoja on jo alettu rakentamaan ja ihminen kaipaa kannustusta ja konkreettisia ohjeita muutoksen edistämiseksi.

Ylläpitovaiheessa uudet elämäntavat ovat vakiintuneet rutiineiksi. Elämäntapamuutos voi vieläkin ajoittain tuntua työläältä, mutta muutosta seuranneet hyödyt motivoivat jatkamaan eteenpäin.

Päätösvaiheessa puhutaan jo pysyvästä muutoksesta ja sen saavuttamisessa voi kestää jopa 2 vuotta. Tällöin muutos on sisäistetty ja tavoista on tullut tiedostamattomia toimintamalleja. Eri elämäntapojen suhteen (esim. ruokailutottumukset ja liikunta) voi olla myös samaan aikaan eri muutosvaiheissa.

Ei siis ole olemassa oikotietä onneen, vaan pysyvä elämäntapamuutos vie aikaa. On myös hyvä tiedostaa, että muutokseen olennaisena osana kuuluvat myös repsahdukset. Ne eivät tarkoita epäonnistumisia, vaan ne auttavat meitä tunnistamaan muutoksen esteitä ja ovat osa uusien elämäntapojen oppimista. ”Repsahduksista” ei kannata ruoskia itseään vaan miettiä, miten selvitä niistä huolimatta eteenpäin.

Tunnistatko missä muutosvaiheessa sinä olet?