Meistä jokainen on joskus kokenut kipua, mutta joka viides suomalainen aikuinen elää pitkittyneen kivun kanssa. Pitkittyneen kivun taustalla voi olla kudos- tai hermovaurio tai jokin sairaus kuten reuma, mutta aina kipua selittävää yksittäistä tekijää ei löydy. Kipu on tärkeä suojamekanismi, mutta pitkittyneessä kivussa kipu ei enää toimikaan elimistöä suojaavana varoitusjärjestelmänä. Pitkittyneessä kivussa kipua aiheuttava kudosvaurio […]
Kipufysioterapia on sinulle, joka olet kamppaillut pitkään jatkuneen kivun, kuten migreenin, pitkittyneiden tuki- ja liikuntaelinvaivojen, fibromyalgian, kolmoishermosäryn, lipödeeman, CRPS-kipuoireyhtymän tai määrittämättömien kiputilojen kanssa. Kipu vaikuttaa arkeen laaja-alaisesti, uni voi häiriintyä, mieliala laskea, huoliajatukset ja ahdistuneisuus lisääntyä, kehon käyttäminen ja tunne omasta kehosta muuttua sekä sosiaalinen elämä kaventua. Tämän vuoksi kipufysioterapiassa huomioidaan kaikki kipuun vaikuttavat niin […]
Kehosuhteessa ei ole kyse siitä, miltä oma keho näyttää tai vastaako se yhteiskunnan kehoihanteita – vaan siitä, minkälainen mielikuva omasta kehosta on. Minkälaisia kokemuksia, tunteita, ajatuksia ja uskomuksia omaan kehoon liittyy? Kuinka oikeanlaisena tai sopivana oman kehonsa kokee? Mitkä asiat kehosuhteen taustalla vaikuttavat? Entä vaikuttaako suhtautuminen omaa kehoa kohtaan joihinkin asioihin elämässä? Kaikilla meillä on […]
Voinko tulla fysioterapiaan vakuutusyhtiön maksusitoumuksella? Voit. Asiakkaalla on oikeus valita, missä yrityksessä fysioterapia toteutetaan. Yleensä vakuutusyhtiö myöntää suorakorvauksen yhteistyöyrityksiinsä, mutta jos en ole vakuutusyhtiösi yhteistyökumppani, voit hakea korvauksen vakuutusyhtiöltä jälkikäteen. Tarvitseeko fysioterapiaan lääkärin lähetteen? Voit tulla vastaanotolle ilman lääkärin lähetettä. Jos taas vakuutusyhtiö tai sairauskassa maksaa fysioterapiasi, tulee sinulla olla lääkärin lähete maksusitoumuksen ja korvauksen saamiseksi. […]
Olen itsekin yllättynyt siitä, että miten paljon muutosta omassa pääkopassa on kuluneen syksyn aikana tapahtunut. Olen myös uskaltautunut käymään salilla ns. ”ruuhka-aikoihin”, eikä ahdistusta ole tullut. Ruokailu sujuu ihan kivasti ja itsekin tässä hieman hämillään, että mitä on tapahtunut. Ollut ilo huomata, että olen löytänyt innon ja ilon liikkumiseen ja nyt jopa odottaa, että pääsee […]
Minkälaisissa tilanteissa sinun valmennukseen hakeudutaan? Yleisimmin valmennukseen hakeudutaan kun takana on jo useampi muutosyritys ja esim. painoa on pudotettu lukuisia kertoja ja kuureihin on väsytty. Taustalla voi olla myös terveydellisiä haasteita ja huolia, kuten PCOS tai jokin perussairaus, joihin elintavat vaikuttaa. Toinen tyypillinen syy yhteydenottoon on arjessa jaksamisen parantaminen, liikunta on saattanut olla osa elämää, […]
Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys purentalihasten, leukanivelten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten kiputiloille ja toimintahäiriöille. Purentaelimistön vaivat ovat yleisiä ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin suun ja kasvojen alueen kiputila. Bruksismi on usein tiedostamatonta ja tahdosta riippumatonta purentalihasten työtä, jota keskushermosto säätelee. Se ilmenee hampaiden narskutteluna ja/tai yhteen puremisena päivä- ja/tai yöaikaan, […]
Psyykkinen valmennus on psyykkisten taitojen valmennusta, jossa mielen joustavuus korostuu. Se ei ole terapiaa, vaan aktiivisten, kokemuksellisten ja konkreettisten harjoitteiden kautta oivaltamista. Psyykkinen valmennus pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan, jonka avulla tuetaan mm. minäpystyvyyttä ja itsetuntemusta sekä sisäistä motivaatiota ja irrottautumista mielen vallasta. Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on kehittää mielen taitoja sekä joustavuutta, ja tätä kautta […]
Syöminen on yksi elämän perustarpeista, se on terveyden ja jaksamisen perusta, mutta sen kuuluisi tuoda myös nautintoa ja hyvää oloa. Syöminen ei siis ole vain ravintoaineiden tankkausta vaan siihen liittyy vahvasti myös ympäristö, ihmissuhteet, kulttuuri sekä psyykkinen puoli, kuten tunteet, ajatukset, uskomukset ja yksilölliset kokemukset. Siksi ravintovalmennuksessa huomioidaan fysiologisten ja ympäristötekijöiden lisäksi psyykkinen hyvinvointi ja […]
Ylivoimaista pinnistelyä vaativan epämukavuusalueen sijaan uuden oppiminen tapahtuu alueella, jossa toimiminen haastaa, mutta ei vaadi kohtuutonta tahdonvoimaa. Epämukavuusalueella tekeminen on monesti liian haastavaa ja pitkällä tähtäimellä niin kuluttavaa, ettei toimintaa jaksa ylläpitää. Usein elämäntapojen muuttaminen kariutuukin siihen, että mukavuusalueelta hypätään suoraan epämukavuusalueelle ja rysäytetään kerralla uusiksi liikkumis- ja syömiskäyttäytyminen ja ”optimoidaan” palautuminen. Vain harvoin tälläinen […]