Syöminen olisi yksinkertaista, jos se olisi vain ravintoaineiden tankkausta. Siihen liittyy kuitenkin voimakkaasti myös psyykkinen puoli, kuten tunteet, asenteet, uskomukset ja mieliala.

 

Mihin kaikkeen siis syömme?

Syömistämme ohjaavat aistit ja syömme muuhunkin kuin fysiologiseen nälkäämme. Moni meistä etsii hyvää oloa ruoasta, vaikka todellisuudessa tarvitsisimme jotain muuta, kuten lepoa tai läheisyyttä. Syöminen mielihyvän vuoksi on myös täysin normaalia, mutta siitä voi tulla ongelma silloin kun se toistuu usein ja on ainut keino hallita tunteita. Eri nälän muotojen tunnistaminen ja tiedostaminen auttaa sinua löytämään tasapainoisen suhteen syömiseen.

7 nälän muotoa:

Silmän nälkä syntyy ruoan näkemisestä, ruoan ulkonäöstä ja määrästä. Se voi herätä herkullisia ruokakuvia tai ruokaa nähdessä.

Nenän nälkä saattaa herätä vaikka kaupassa, kun haistat vastapaistetun pullan tai leivän tuoksun. Saatat tehdä ostopäätöksen vain huumaavan tuoksun perusteella.

Suun nälkä syntyy suun tuntemuksista, makuaistimuksista ja -tottumuksista. Suun nälkä on sitä, kun tekee mieli syödä vaikkapa tulista ruokaa tai jotkut meistä haluavat suuhun mahdollisimman paljon ruokaa kerralla, jotta suu on tyytyväinen.

Mielen nälkä kumpuaa ajatuksista, säännöistä ja ohjeista. Se ohjaa syömistä usein sanoilla “pitäisi”, ”kannattaisi” tai ”ei pitäisi”. Mieli saattaa sanoa, että ”lautanen on syötävä tyhjäksi”, ”maukas ruoka ei voi olla terveellistä”, ”pulla ei tee minulle hyvää” tai ”salaatti on ainut terveellinen ruoka”.

Sydämen nälkä on tunnenälkää, jolloin syödään tunteisiin kehon fysiologisten tarpeiden sijaan. Se on yleensä lapsuudessa opittu malli, keino hallita tai säädellä tunteita syömällä. Syömme iloon, suruun, ahdistukseen, palkinnoksi, lohdukkeeksi, yksinäisyyteen, tylsyyteen, stressiin tai johonkin muuhun tunnetilaan. Syömme, vaikka oikeasti tarvitsisimme jotain muuta. Tällöin syöminen loppuu yleensä vasta silloin, kun annos, pussi tai levy on loppu.

Vatsan nälkä ilmenee yleensä kurinana, jopa kouristeluna, mutta se voi myös sekoittua esim. stressistä tai jännityksestä. Vatsalle voi myös opettaa olemaan nälkäinen tiettynä kellonaikana, kun kello lähenee arkena 11, suurimmalla osalla meistä vatsa ilmoittaa itsestään kurinalla.

Kehon nälkä on oikeastaan solujen nälkää. Se on fysiologista nälkää, joka tuntuu esim. heikotuksena, pääkipuna tai käsien tärinänä.

Vatsan ja kehon nälkä viestivät yleensä todellisesta ruoan ja energian tarpeesta. Lisäksi on vielä pari muuta sekoittavaa tekijää: jano voidaan sekoittaa nälkään ja väsymys voi sekoittaa nälkäkeskusta, jolloin mieliteot kasvavat.

Tunnista nälkä:
  1. Kuinka nälkäinen olet tällä hetkellä? Asteikolla 1-10.
  2. Mitä tunnen juuri nyt? Surua, iloa, ahdistusta…
  3. Mitä tarvitsen juuri nyt? Tukea, rentoutumista, unta, aikaa yksin, kävelyä, musiikkia, halauksen, energiaa ruoasta.
  4. Mikä nälkä sinulla on tällä hetkellä?

Muutos vaatii aina pitkäjänteisyyttä, eikä se tapahdu hetkessä. Anna siis itsellesi aikaa ja armollisuutta. <3

Tietoisen syömisen 1. osan löydät täältä.

Leave a Reply